Hengissä ollaan ja tämä hiljaiselo ei johdu siitä,että olisin maani myynyt kun TAAS tuli kolmostulos sunnuntainkin kisoista ;) Ei ollenkaan,hienosti meni...paitsi se vienti.Eli vika on kaiketi mussa eikä niissä apuohjaajissa ;) sunnuntaina apuohjaajana Marika Mäntylä,joka oli Sulkulle ihan uusi tuttavuus,mutta äkkiäkös Sulkku naisiin tutustuu :D.Kiitos Marikalle vielä ohjailuista! Ilma oli upee,maalilinja edelleen väärällä paikalla,tunnelma mukavan rento...kaikinpuolin mahtava tapa viettää sunnuntaipäivää.Ja ennen kaikkea kahtena peräkkäisenä päivänä kisat ja Sulkku jaksoi loppuun asti myös sunnuntaina,se jo on upeeta!

Tässä Mian ottama kuva lauantailta,Sulkku ja se MAAILMAN TÄRKEIN VIENTIESINE :D

En tiedä mikä meikäläisellä vetäs,kun pääsin sunnuntaina kotiin olin ihan poikki,ei jaksanut mitään.Pikku päikkärit ja sitten pakkaamaan Heinolan reissulle tavaraa kun taas pääsin "hermoja lepuuttaan" poikien kanssa reumasäätiön sairaalaan.Maananatai aamusta neljän aikaan sitten Golffin nokka kohti Heinolaa ja väsymys senkuin jatkui ja jatkui..neljä päivää täyshoidolla noiden "rauhallisten poikaviikareiden" kanssa (jokainen pojat nähnyt varmaan tietänee ettei noi mitään mammanmussukoita AINA ole..) ja hermot riekaleina väsymyksen lisäksi.No mutta nyt ollaan kotona taas ja pikkuhiljaa palaamassa normaali järjestykseen.

Pipsan kili muutti tänään tuonne liki naapuriin ja sai nimekseen KIELO.Haikeeta taas...