Se olis sit tänään Hyvinkäällä viralliset harjoitukset ja taas mä ja Usva ollaan kotona.Viime vuonna se johtui loukkaantumisesta ja tänä vuonna se johtuu vain narunjatkeen laiskuudesta  sen siitä saa kun kevät-talvella laiskottelee.

Mutta kyllä se oikea Usva sieltä alkaa löytyä,aamulla olis ottanu montulla västäräkitkin kiinni jos ois omannu siivet,sen verran haippaa oli meni ja tirpat sai lennellä tosissaan

Ajatus nyt ois että jos kaikki menee niinku ajatus on niin koitettas juosta 325m trial Turuus 30.5 ja sit ois SprinttiDerby,mutta voipahan se nyt olla että kauan odotettu kiima sotkee tuonkin ajatuksen...

Sit tuo Toope-Johannes,huomenna 2-vee eikä aivoja näy eikä kuulu.Katotaan jos joku lamppu syttyis vieheeseen kesän mittaan,mutta en hirveitä laskis sen varaan. Ajaa siis kyllä esim. käsiviehettä,mutta ei ainakaan silmiin näytä että menis ihan täpöillä edes,juoksee vaan juoksemisen ilosta.Radalla on ajanu muutaman kerran,mutta niin on epävarmaa kaarteessa,suorat menee ok,että katotaan.Muutenkin semmonen soheli ettei oikein vieläkään hallitse tuota koipeliin kroppaansa,saattaa kompuroida yms..Ja päässäkin viiraa  (kenellä meistä ei viiras???) ei pipa kestä kun muut juoksee lujempaa siis Usvan kanssakin sillä kilahtaa kun Usva laittaa isompaa ja Toope tippuu kyydistä.Mutta aivoja odotellessa herra saa toimia Usvan kirimiehenä lenkeillä,että on siitä edes johonkin...